Lauantaina 20.2 oltiin ihan normaalisti noutotreeneissä Niihamassa. Molemmat pojat olivat energisia ja neljä tuntia sielä vierähti. Käytiin saunassakin illalla.
Sunnuntaina kaikki oli vielä hyvin en huomannut mitään outoa.
Maanantaina kaikki oikeestaan alkoi. Leevin nenä rohisi vähän illalla ja yöllä, muita oireita ei vielä ollut. Sitten tiistaina tuli vähän tippoja nenästä ja Leevi nirsoili ruoan kanssa, söi ja joi kuitenkin jonkun verran.... Oli semmoinen apaattinen, innostui kuitenkin vielä leikkiin ja kävelylle... mutta huilas sisällä paljon.
Aloin epäillä että olisiko kennelyskä tms ja varattiin keskiviikoksi ell. Sielä tutkittiin ja sen hetkinen diagnoosi oli kennelyskä tai tulehdus nielussa/kurkussa. Kuumetta oli 40 astetta. Verikokeet otettiin, joista saatiin perjantaille tulokset. Saatiin antibiootit ja kipulääke. Kuume lähti heti laskuun, mutta ihmeteltiin kun hengittelee raskaasti... Ja on apea....
Leevin tila ei oikeastaan ollut mennyt huonompaan suuntaan kun vasta perjantaina aamulla... Olin antanut antibiootit ja ruoan, hetki meni ja oksensi ruoan. Ratkesin itkuun ja soitin ell.
Verikokeet oli hälyttävät. Tulehdusarvot rajut ja hemoglobiini matala, myös valkosoluarvo oli huono. Ell sanoi että nyt äkkiä aika keuhkoröntgeniin. Lähdettiin heti klo. 12.00 aikaan Toijalaan univettiin. Keuhkoissa näkyi todella paljon nestettä. Selvis syy hengitysongelmaan, mutta passittivat pikaisesti Hattulaan univettiin jossa jatkotutkimukset---- jotta syy selviäisi...
Tietokonetomografiassa paljastui että Leevin keuhkoon on joskus joutunut jokin "vierasesine" joka oli koteloitunut ja tuhonnut keuhoja... Ei tietoa mikä tai koska, emme halunneet että Leevi silvotaan auki. Meille olisi aiheutunut enemmän vaan surua ja tuskaa...
Leevi ei kestänyt nukutusta ja elintoiminnot lakkas, hoitajat elvyttivät. Mitään ei ollut tehtävissä.
Ell tuli huoneeseen ja kertoi faktat: Leevillä ei olisi enää elämän edellytyksiä, keuhkot vaurioituneet ja aivot saaneet jo vauriota... Tämmöisen "sairauden" hoitoennuste on erittäin huono. Mun piti päästää Leevi koirien taivaaseen. Murruin täysin. Se oli hirveintä mitä on koskaan tapahtunut.
Kaikki tapahtui niin äkkiä ja yllättäin. Mun iloinen ja rakas Leevi on poissa eikä kukaan tuo sitä takaisin. Suru on suuri. Aapo suree kovasti, Leevi oli se vahvempi jonka kanssa Aapo sai kasvaa.
Lepää rauhassa rakas ystäväni. Sinua kaivaten Noora, Olli, Aapo ja Topi <3
Niin surullista! :'( Voimia suruun <3
VastaaPoistaKiitos Kirsi. On tämä surullista. Ei oikeen ees tajua tätä vieläkään....
VastaaPoistaLeevi oli niin tärkeä meille.